sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Tabu: rodunjalostus


Viime vuosisadan alkupuolella oli hyvinkin yleistä ja hyväksyttyä ajatella rodunjalostusta ihmistenkin kohdalla. Hitlerin Saksan jälkeen ajatuksesta tuli tabu vaikka toiminta on jatkunut ja Suomessakin jopa kiihtynyt viime vuosina.

Lääketiede on ollut rodunjalostuksen etulinjassa. Se, että päämäärä on ollut toinen, ei vaikuta lopputulokseen. Vaikka varmasti meistä suurimmalle osalle lääketiede merkitsee sairauksien parantamista, jopa hengissä selviämistä, tarkoittaa se samalla myös sitä, että me muutamme evoluution kulkua. Onko sekin evoluutiota on kokonaan toinen kysymys.

Mutta se, ketä me hoidamme, kenet me pelastamme elämään ja kenet jatkamaan sukua on myös kokonaan toinen asia. Hoidon saaminen, elämään pelastaminen on kuitenkin valinta, tietoinen valinta. Varakkailla on suurempi oikeus elämään kuin varattomilla.

Suomessa noin viisikymmentä vuotta sitten alkoi suuri muutos. Vähävaraisten terveydentila alkoi nousta ja kuolleisuus vähentyä lähemmäs varakkaiden tasoa. Nyt lähivuosikymmeninä rodunjalostus on taas tullut muotiin ja samassa tahdissa hyvätuloisten verotuksen keventämisen kanssa ovat terveyserotkin taas kasvaneet.

Miksi se on niin hankalaa ymmärtää, että kun jonkun veroja kevennetään muut joutuvat sen maksamaan. Eikä vain veroina vaan myös heikentyneenä terveytenä.

Ei kommentteja: