keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Kahdensuuntaista kateutta


Kelan äskeinen tutkimus toi esiin taas kerran monia kysymyksiä. Yksi ihmetyksen aihe on kansan ja poliittisen eliitin erilaiset arvot.

Tutkimus toisensa jälkeen kertoo, että kansalaisten enemmistö on valmis veronkorotuksiin ja veroprogression jyrkentämiseen jos rahat sijoitetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Eduskunnan enemmistö taas on vuosi toisensa jälkeen eri mieltä. Veronalennukset ovat tärkeämpiä kuin terveydenhuolto. Onko kansanedustajien sosiaalinen asema niin kaukana kansan enemmistön sosiaalisesta asemasta, että tällainen arvoristiriita on selitettävissä?

Kun äänestäjistä vain kokoomuksen kannattajat ovat jatkuvasti tutkimuksissa kateellisia köyhille ja asettavat veronalennukset terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kehittämisen edelle, miten perustelevat kantaansa keskustan ja demarien kansanedustajat? Tätä joutuu tosi usein miettimään kun tutkimuksia julkaistaan.

Useimmiten kateudesta syytetään köyhiä jotka kadehtivat rikkaita, mutta mitä kadehtimista on työttömissä tai köyhissä? Ei kai muuten mitään, mutta kun elävät rikkaiden kustannuksella tekemättä mitään. Ihan niin kuin pääomatuloilla elelevät erkotkin. Vai voisiko olla niin, että kaikinpuolinen kateus on se voima jolla voidaan ylläpitää järjettömän suuri tuloeroja jotka taas tutkimus tutkimuksen jälkeen osoittautuvat suurimmaksi esteeksi ihmisten onnellisuuteen.

Ristiriitaistako?

Ei kommentteja: