Kaikki raha on velkaa, setelitkin. Raha on velkakirjoja olivat ne sitten papereita, kolikoita, digitaalisia tai suullisia. Aivan, jos suulliseen velkakirjaan luotetaan, se on toimivaa rahaa. Mutta kaikki velka ei ole samanlaista.
Jos pankki antaa sinulle lainaa esimerkiksi setelin, sinä olet sen velkaa pankille. Mutta pankki kun ei voi painaa seteleitä sen täytyy lainata ne keskuspankista. Lainaa ottaessasi sinä olet itseasiassa lainannut rahan keskuspankista, valtiolta. Mutta toki pankki perii korkoa myös siitä setelistä mitä sinulle lainaa. Mutta sitä korkoa varten ei kuitenkaan ole seteleitä. Ei sinulla eikä kenelläkään koska keskuspankki antoi lainaksi vain pääoman. Jotta voisit maksaa korkoa on jonkun, sinun tai jonkun muun otettava lisää lainaa ja näin koko valuutan mittakaavassa lainamäärä kasvaa loputtomasti.
Entä jos olet töissä pankissa ja saat sieltä palkkaa. Koska pankki ei voi painaa seteleitä on sen lainattava setelit keskuspankista. Edelliseen verrattuna pankki velkaantuu, mutta sinä et.
Jos taas olet valtiolla töissä ja saat seteleitä palkaksi valtio joutuu lainaamaan ne keskuspankista ja syntyy uutta lainaa. Mutta tämä onkin metkaa. Kun kerran keskuspankki on valtion omistama pankki niin valtio jääkin velkaa itselleen. (Euroopan keskuspankki on EMU maiden omistama ja siis kaikki valtiot jäävät velkaa itselleen.)
Siis yksityisen sektorin palkojen maksu seteleinä lisää aina yksityisen sektorin velkaa valtiolle, mutta valtion (ja kuntien) palkat lisäävät valtion velkaa itselleen. Kuten huomaatte valtion menojen lisäys on velkaa itselleen ja täysin eri asia kuin velka toiselle. Lisääntyykö kokonaisvelka jos joku on velkaa itselleen. EI.
Mikä sitten mättää kun valtio lainaa yksityisiltä ja maksaa lainasta vielä korkoa. Yksinkertaisesti se että rahavalta on vallannut myös valtion ja tehnyt lakeja jotka hyödyttävät luonnollisesti heitä itseään, ei meitä suurta enemmistöä. Nämä lait ovat niin hienoja että valtio ei saa lainata itselleen. Se ei siis saa painaa rahaa menojensa katteeksi vaan tämä oikeus on siirretty yksityispankeille monimutkaisten lakien kautta. Pankit eivät suoraan paina seteleitä koska silloin se olisi väärentämistä eikä siihen rahaan luotettaisi.
Sen sijaan pankit tekevät omaa virtuaalista rahaa kun myöntävät lainoja. Käytetään niin monessa muussakin paikassa käytettyä tapaa, kirjanpitotemppuja. Niin kauan kun virtuaaliraha siirtyy vain pankin tililtä toiselle, ei se ole väärentämistä. Se on vain kirjanpitoa. Ja kun nykyiset pankit ovat jättiläismäisiä, toimivat monella mantereella, on helppoa pitää huolta siitä että kaikki pysyy pankin sisällä.
Ja keskuspankit auttavat tässä lainaamalla pankeille silloin kun virtuaaliraha siirtyy pankista toiseen. Pankit kun eivät luota toisiinsa, tarvitaan pankkien keskinäisen kirjanpidon täsmäämiseen keskuspankkia. Onneksi ajan kuluessa pankkien velat ja saatavat toisilleen kumoutuvat ja pankit tarvitsevat virtuaalirahansa toimintaan hyvin vähän keskuspankin apua. Jos sattuu ”virheitä” niin keskuspankki on auliisti avustamassa.
Sitten siihen korrelaatioon. Jos yksityinen sektori velkaantuu, voidaan ostaa kaikkea sellaista mihin ei ole varaa. Kun on liikaa lainoilla satua ostovoimaa, hinnat tuppaavat nousemaan, mutta palkat ei. jos taas on enemmän työllä saatua ostovoimaa, on myös tehty tulosta, tavaraa ja palveluja jolloin on myös enemmän ostettavaa. Ostovoima ja tuotanto pysyvät paremmin tasapainossa.
Tämä on siis kovin yksinkertaista, mutta siitä jatkuvasti vedetään vääriä johtopäätöksiä että rahan määrä korreloisi rahan arvoon, kun tosiasiassa yksityisen lainan määrä korreloi rahan arvoon. Valtion lainat itselleen eivät muuta rahan arvoa jos rahalla ostetaan työtä eikä yksityispankkien lainoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti