Näistä ajoista lähtien on keskeinen ristiriita ollut se kontrolloiko rahaa yksityinen taho, jolloin siitä hyötyvät harvat, vai julkinen taho jolloin siitä hyötyvät useat.
- Jos raha määritellään vaurautena vauraat kontrolloivat rahaa.
- Jos kullan avulla, kullan muuttuva arvo kontrolloi rahaa.
- Jos raha määritellään velkana sitä kontrolloivat pankit. Tämä on tilanne nyt, vaikka missään ei lailla ole näin säädetty, vaan rahan teko kuuluu edelleen kuten Aristoteleskin sen määritelee lainsäätäjälle.
Kun hakee Googlesta tietoa rahasta näillä sanoilla huomaa kuinka vähän ihmisillä on tietoa rahan synnystä, taloustieteen opiskelijat mukaan luettuna. Jos oletetaan, että Suomen pankilla tätä tietoa olisi, kannattaisi lukea tamä.
"Money As Debt" - haulla löytyy valtaisa määrä videoita jotka selittävät mitä raha on. Tässä on yksi niistä suomenkielisillä teksteillä
Videot ovat pitkiä, tämäkin peräti 10 minuuttia, mielenkiintoisimmat noin tunnin. Eli aivan liian pitkiä niin vähäpätöisen asian ymmärtämiseksi kuin raha. (BB on taas tv:ssä);)
Yritän typistää asiaa muutamaan riviin. Jos mutkien oikaisu hiertää, toivon parannusehdotuksia.
Velkaraha vaatii toimiakseen jatkuvaa kasvua. Onko jatkuva kasvu rajllisella maapallolla mahdollista? Biologiassa sitä kutsutaan syöväksi.
Erilaisia rahareformeja on esitetty ja otettu käyttöön kautta rahan historian. Merkittävimpiä ehdotuksia on syntynyt kriisien yhteydessä. 1930- luvulla taloustiedeyhteisö yhdysvalloissa esitti lähes yksimielisesti rahareformia jossa keskuspankki FED olisi kansallistettu, mutta pankit (jotka omistivat ja omistavat FED:in saivat lobattua lakiehdotuksen nurin.
- Tällä vuosituhannella Bernard Lietar, yksi Euron luojista ja Euroopan keskuspankin entisistä johtajista, on ehdottanut rinnakkaisen tai rinnakkaisten rahajärjestelmien laajentamista. Näitä on syntynyt historiassa jatkuvasti ja syntyy edelleen. Hakusana LETS (Local Exchange Trading Systems).
Lietar korostaa valtioiden osallistumista näihin hyväksymällä ne veron maksun välineiksi. (toiminnassa Uruguaissa) Tämä ei ole mitään uutta, vaan esimerkiksi Englannissa 1200 luvulla käyttöön otettu raha (THE TALLY STICKS (1100 - 1854)) toimi vakaasti monta sataa vuotta.
Yksi vanhimmista vielä toimivista järjestelmistä on Sveitsin WIR Bank joka syntyi 30 luvun laman myötä eikä ole kärsinyt lamoista tamän jälkeenkään.
- Toinen tällä hetkellä paljon keskustelussa oleva rahareformi on valtion oma pankkitoiminta. Tätä kritisoivat eniten nykyjärjestelmästä hyötyvät väittäen valtion holtittoman rahankäytön tuovan inflaatiota, eli markkinataloudessa markkinat huolehtivat rahan arvosta paremmin kuin valtiot. Tutkimukset kuitenkin puhuvat toista kieltä. Karkeasti ottaen, jos valtio toimenpiteillään luo jotain todellista, kuten esimerkiksi terveydenhoitoa, maantietä tai sosiaaliturvaa, se lisää ihmisten kulutusmahdollisuuksia ja perinteisessä talousajattelussa siis talouskasvua.
- Yksi rahareformin muoto liittyy Zeitgeist tyyppisten liikkeiden kokonaisvaltaisempaan rahan sisältämien arvoasetelmien muutokseen. Useissa niistä kritisoidaan kasvun ja maapallon rajallisuuden ristiriitaa ja luodaan hyvin lähelle uskonnollisia ajatusmalleja olevia liikkeitä. Painotetaan ihmisten henkistä kasvua ja sisäistä muutosta kuten DeGrowth liikkeessä tai tekniikan mahdollisuuksiin kuten Zaitgeist liikkeessä.
Näiden kahden pääsuuntauksen välissä on Tim Jacksonin teoksessaan "Hyvinvointia ilman kasvua rajallisen planeetan taloustiede" referoima Kestävän kehityksen komission raportti joka jakaa perusteellisesti tutkittua tietoa talouden ja luonnonvarojen välisistä suhteista etenkin kasvihuoneilmiön näkökulmasta. Tässä pyritään löytämään toteuttamiskelpoisia keinoja väistämättömän muutoksen rauhanomaiseen toteuttamiseen.
Erilaisia rahareformeja on esitetty ja otettu käyttöön kautta rahan historian. Merkittävimpiä ehdotuksia on syntynyt kriisien yhteydessä. 1930- luvulla taloustiedeyhteisö yhdysvalloissa esitti lähes yksimielisesti rahareformia jossa keskuspankki FED olisi kansallistettu, mutta pankit (jotka omistivat ja omistavat FED:in saivat lobattua lakiehdotuksen nurin.
- Tällä vuosituhannella Bernard Lietar, yksi Euron luojista ja Euroopan keskuspankin entisistä johtajista, on ehdottanut rinnakkaisen tai rinnakkaisten rahajärjestelmien laajentamista. Näitä on syntynyt historiassa jatkuvasti ja syntyy edelleen. Hakusana LETS (Local Exchange Trading Systems).
Lietar korostaa valtioiden osallistumista näihin hyväksymällä ne veron maksun välineiksi. (toiminnassa Uruguaissa) Tämä ei ole mitään uutta, vaan esimerkiksi Englannissa 1200 luvulla käyttöön otettu raha (THE TALLY STICKS (1100 - 1854)) toimi vakaasti monta sataa vuotta.
Yksi vanhimmista vielä toimivista järjestelmistä on Sveitsin WIR Bank joka syntyi 30 luvun laman myötä eikä ole kärsinyt lamoista tamän jälkeenkään.
- Toinen tällä hetkellä paljon keskustelussa oleva rahareformi on valtion oma pankkitoiminta. Tätä kritisoivat eniten nykyjärjestelmästä hyötyvät väittäen valtion holtittoman rahankäytön tuovan inflaatiota, eli markkinataloudessa markkinat huolehtivat rahan arvosta paremmin kuin valtiot. Tutkimukset kuitenkin puhuvat toista kieltä. Karkeasti ottaen, jos valtio toimenpiteillään luo jotain todellista, kuten esimerkiksi terveydenhoitoa, maantietä tai sosiaaliturvaa, se lisää ihmisten kulutusmahdollisuuksia ja perinteisessä talousajattelussa siis talouskasvua.
- Valtion pankkitoiminnan vaihtoehtoina ovat keskuspankki joka lainaa samalla korolla valtiolle kuin liikepankeille jolloin valtion maksamat korot pysyvät pieninä. Tätä kritisoidaan sillä, että rahan luomiseen osallistuvat edelleen pankit jolloin ne myös osallistuvat rahan arvon määrittelyyn suuremmalla panoksella kuin valtiot.
- Toinen vaihtoehto on se tutumpi ajatusmalli, että valtio painaa rahaa tarpeen mukaan (pääasiassa elektronisesti kuten liikepankit nykyisin) ja tällöin korko ei pääse vaikuttamaan valtion liikkeelle laskeman rahan määrään.
- Kolmas vaihtoehto on valtion pankkitoiminnan laajentaminen myös lainaustoimintaan jolloin raha olisi vain vaihdannan väline, mitä useimmat ihmiset kuvittelevatkin sen olevan.
- Yksi rahareformin muoto liittyy Zeitgeist tyyppisten liikkeiden kokonaisvaltaisempaan rahan sisältämien arvoasetelmien muutokseen. Useissa niistä kritisoidaan kasvun ja maapallon rajallisuuden ristiriitaa ja luodaan hyvin lähelle uskonnollisia ajatusmalleja olevia liikkeitä. Painotetaan ihmisten henkistä kasvua ja sisäistä muutosta kuten DeGrowth liikkeessä tai tekniikan mahdollisuuksiin kuten Zaitgeist liikkeessä.
Näiden kahden pääsuuntauksen välissä on Tim Jacksonin teoksessaan "Hyvinvointia ilman kasvua rajallisen planeetan taloustiede" referoima Kestävän kehityksen komission raportti joka jakaa perusteellisesti tutkittua tietoa talouden ja luonnonvarojen välisistä suhteista etenkin kasvihuoneilmiön näkökulmasta. Tässä pyritään löytämään toteuttamiskelpoisia keinoja väistämättömän muutoksen rauhanomaiseen toteuttamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti