Suuri huijaus

Olin viime viikolla kuuntelemassa Attakin järjestämää paneelia: "Talous ja oikeudenmukaisuus" jossa pohdittiin dokumenttielokuvien kautta mahdollisuuksia vaikuttaa yksityistämiskehitykseen. Oli mielenkiintoista kuulla saksalaisen ohjaajan, Florian Opitzin näkemyksiä elokuvansa "The Big Sellout" tiimoilta. Kun hän aloitteli elokuvansa tekoa (2004?) ei kukaan Saksassa ollut kiinnostunut yksityistämisen tuomista ongelmista. Julkista keskustelua ei hänen mukaansa ylipäätään ollut. Nyt on kiinnostus herännyt ja häntä ovat pyytämässä esittämään elokuvaansa jopa suuryhtiöt jotka haluavat kiillottaa yrityskuvaansa.


Kun joku yleisöstä kysyi (yksinkertaistaen) miksi yksityistäminen ei toimi, oli hänellä selkeä vastaus; yhteiskunnan järjestämillä toiminnoilla on mahdollista hinnoitella palvelut siten, että köyhilläkin on varaa niitä käyttää. Yksityisillä yrityksillä hinnan määrää korkein saatavissa oleva voitto. Veden yksityistäminen kehitysmaissa on helposti tulkittavissa räikeimmäksi esimerkiksi, mutta entäpä tämä kotoinen terveydenhuollon yksityistämisbuumi? Eikö yhtenä perusteluna vaikkapa päivystysten yksityistämiseen ole jo aikaa sitten ollut, että ihmiset eivät liikaa ja tarpeettomasti käyttäisi 
veronmaksajien maksamia palveluja? Ei joka nuhakuumeen takia tarvitse haaskata korkeapalkkaisen lääkärin aikaa! Korkeita potilasmaksuja on perusteltu samoilla perusteilla.

Vielä suurempi huijaus

Veljeni lähetti minulle mielenkiintoisen linkin: Money As Debt Siinä selitetään hyvin yksinkertaisesti miten tämänhetkisessä maailmassa raha muodostuu ja miksi se toimii vain progressiivisella kasvuvauhdilla. Oleellista on se, että niin ei tarvitse olla vaan raha voidaan hyvin ottaa demokraattiseen valvontaan ja siirtyä todellisen kestävän kehityksen maailmaan. Mutta voidaanko oikeudenmukaisempaan maailmaan päästä polkematta joidenkin ihmisten (etu)oikeuksia. Siinä se dilemma joka on askarruttanut aina ihmisiä revoluution ja evoluution välillä.
Kannattaa katsoa vaikka onkin englanninkielinen. Kannattaa myös miettiä kuinka pitkälle olemme itse kukin tämän nykyisen markkinatalousajattelun vankina.