perjantai 14. syyskuuta 2007

Talous arvio


Nyt kun on syytä taas arvioida taloutta hoitavia tahoja, on hyvä muistaa kuinka kaiken puheen taakse aina kätkeytyy piilomerkityksiä joita ei ohjaa varsinainen poliittinen päätöksenteko vaan erilaiset ihmiskuvat, ikään kuin piilo-opetussuunnitelma. Otetaan esimerkki opetus- ja kirjastopuolelta.

Hallitus on kirjannut sanallisesti kovasti tavoitteita opetuksen kehittämisestä ohjelmaansa. Varmasti tulemme kuulemaan kuinka runsaasti on korotettu oppilaskohtaista summaa jonka perusteella maksetaan valtionosuuksia. Samalla jää piiloon se, että valtionosuusprosentti laskee 4,5%. Tämä on sitä samaa ajatusta kuin veronalennukset yleensä. Niissä jää helposti huomaamatta kuinka paljon kunnallisveroa joudutaan nostamaan ja sehän ei ole progressiivista joten se on suoraa tulonsiirtoa rikkaille.

Jos olivat demarien puheet veronalennuksista pidättäytymisestä kaksi vaalikautta sitten täydellisessä ristiriidassa tekojen kanssa, on nyt budjetin tekstin ja rahasummien välillä iso ristiriita. Opetuksen puolella on tapahtumassa sama kuin terveydenhoidossa. Mistä ohjautuvat ne teot jotka ilman minkäänlaista poliittisen tahdon ilmausta saavat toteutuksensa näinä pieninä prosenttimuutoksina. Kun mielenterveyshoito siirtyi laitoksista kuntien avopalvelulle, rahakirstun vartijat olivat tyytyväisiä. Käytettävissä olevat rahat puolittuivat eivätkä vieläkään ole samalla tasolla kuin 80 luvulla. Totta kai puolittuivat, kun tarkoitus oli säästää. Säästön kohteet, vakavasti sairaat ihmiset eivät ole kykeneviä puolustamaan oikeuksiaan.

Miksi näin kävi ja käy? Ihmiskuva on yksi keskeinen syy. Kun ne jotka eniten apua tarvitsevat muuttuvat vähemmän tärkeiksi ihmisiksi, heidät on helppo unohtaa. Ihan kuin sodissakin. Vihollinen ei ole ihminen joten hänet voidaan tappaa.

Minua väsyttää. Väsyttää tämä ainainen puhuminen ihmiskuvasta. Siitä kuvasta jonka haluamme ihmisestä luoda. Ei siitä kuvasta joka voisi opettaa meitä tuntemaan toista ihmistä. Ei siitä kuvasta joka saisi meidät uteliaaksi erilaisuutta kohdatessamme. Väsyttää kun en osaa olla tunteeton sellaista tunteetonta ihmiskuvaa vastaan jota nämäkin talousarvioon piilotetut merkitykset sisältävät.

Onko olemassa sellaista tahoa joka sanoisi ettei keisarilla ole vaatteita, -vaikkapa siten että kertoisi valtion talousarvion yhteydessä mitä se tarkoittaa yhdessä kuntien talousarvioiden kanssa.

Ei sentään. Eihän sitä kukaan voi tehdä. Silloinhan paljastuisi koko talous kansan arvioitavaksi.

Ei kommentteja: