Tabu: verotus

On hassua kuinka sekaisin näyttävät käsitteet olevan kun keskustellaan verotuksesta. Siinä yhteydessä olisi hyvä ymmärtää mihin verovarat käytetään, mutta sitä tietoa on äärimmäisen vaikea saada. Edes valtiovarainministeriö ei pysty kansanedustajien pyynnöistä huolimatta tuottamaan sellaista tietoa jossa olisi karkeasti jaoteltu sekä kuntien, että valtion menot eri menoluokkiin, kuten peruskoulutukseen, eläkkeisiin, perusterveydenhoitoon, erikoissairaanhoitoon jne. Erilaiset tuet, kuten yritystuet joita jopa EK on pitänyt karsimisen arvoisina, eivät ole valtiovarainministeriön taidoillakaan näköjään mahdollisia laskea.

Köyhistä ovat huolissaan kaikki puolueet, mutta oikeudenmukaisesta verotuksesta ei kukaan. Oikeudenmukaisuus koskee kaikkia, myös keski- ja hyvätuloisia. Läpinäkyvyyden pitäisi olla yksi keskeinen oikeudenmukaisuuden ominaisuus, mutta nyt ollaan kaukana siitä. Kulutusverot ovat yksi sellainen veron muoto jossa veronmaksu on hyvin piilotettu maksajilta. Yllättävän harva ostaja tajuaa ostaessaan maksavansa veroja vaikka useimmille arvonlisävero on tuttu käsite. Niissä maissa joissa hinnat ilmoitetaan ilman veroja, on helppo tajuta niitä maksavansa kun ne kassalla lisätään hintaan. Sen sijaan kun teet ylitöitä, näet palkkapussista selvästi kuinka paljon veroja maksat. Sekään ei kuitenkaan ole läpinäkyvää, koska vasta vuoden lopussa voisi nähdä jos jaksaisi laskea lopullisen veroprosenttinsa ja se on jotain ihan muuta kuin mitä ihmiset kuvittelevat. Sitä ei myöskään verottaja sinulle ilmoita.

Läpinäkyvyys on selvästi ongelma puolueille, koska sitä ei haluta lisätä vaan tilkkutäkkiä vaan laajennetaan. Ei riitä, että verotuskohteita on lukuisia, verovähennyskohteita on vielä enemmän. Aina on vaalit tulossa ja siksi kunnollista veroremonttia ei saada aikaan. Sinänsä se olisi yksinkertaista. Veroja voisi olla esimerkiksi kaksi: Tulovero jossa kaikki tulot olisivat saman progression alaisia ja josta ei tehtäisi mitään vähennyksiä. Sekä haittaverot jotka koskisivat sellaisia toimintoja yleisesti ottaen tuotantoja joista on yhteiskunnalle haittaa, mutta joita ei haluta kieltää. Siis verotus koskisi vain ihmisiä, ei kuvitteellisia olentoja kuten yhteisöjä. (yrityksiä, kuolinpesiä, järjestöjä jne.)

Kuka tällaisesta verotuksesta hyötyisi ja kuka ei?

Kun ei olisi kunnallisveroa, olisivat ihmiset verotuksellisesti tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen kunnallisvero tarkoittaa sitä, että mitä huonommat palvelut, sitä korkeammat verot.
Kun ei ole yritysverotusta, ei ole ns. kaksoisverotusta jossa yritys maksaa voitosta veroa ja osingonsaaja saamastaan osingosta. Suurin osa yrittäjistä hyötyisi, mutta ne jotka voivat muuttaa tulojaan pääomatuloksi häviäisivät sen minkä yritykset voittaisivat joten jos osingonjako suurenisi jäisi häviö prosenteissa varsin pieneksi.
Läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä myös joustavalla veroprosentin muutoksella. Kun veroprosenttia voitaisiin muuttaa koko vuoden ajan ei ylitöistä tai muista satunnaisista tuloista tarvitsisi maksaa niin suuria ennakonpidätyksiä vaan ne voitaisiin tasata läpi vuoden. Mikään ei estäisi niitä tasattaviksi useammankin vuoden jaksoissa.
Eniten tällaisesta verotuksesta kärsisivät verosuunnitteluyritykset jotka kävisivät tarpeettomiksi. Tämä vapauttaisi sitä teollisuuden niin kaipaamaa koulutettua työvoimaa tuottavaan työhön.

Jos yritysveroa ei olisi voitaisiin haittavero suunnata niille aloille jotka todella tuottavat haittaa ihmisille. Perusrakenne olisi sama kuin nyt valmisteverojen suhteen, mutta tiedon lisääntymisen kautta niitä voitaisiin suunnata paremmin.

Kerättävän veron määrä voisi olla samaa luokkaa kuin nykyisin, mutta verovalvonnan helpottuminen toisi taas sitä kaivattua työvoimaa tuottavimpiin töihin, kuten hoito ja hoiva-alalle.

Tämä kaikki ei ole piruilua, vaikka siihenkin tunnen oikeutusta tässä järjettömässä veroviidakossa jossa kuka tahansa pystyy esittämään vastakkaisia esimerkkejä verotuksen epäkohdista tai hyödyistä.

(Ja jotta verovähennyksistä ei syntyisi keskustelua, voitaisiin ne hoitaa oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin tulonsiirroilla.)