maanantai 1. lokakuuta 2012

Kuntavaalit ja raha


Näin kunnallisvaalien alla kannattaa muistaa muutama fakta rahasta:

Kuka tahansa voi painaa omaa rahaa, (tätä ei mikään laki kiellä) mutta vain suvereenilla valtiolla on keinot joilla valtion raha on pakko hyväksyä yleiseksi valuutaksi: verotus ja muut valtion maksut jotka lainsäädännöllä hyväksytään maksettavaksi vain valtion rahalla.

Monissa maissa tämä mahdollisuus on myös kunnilla, koska ne keräävät kunnallisverot. Meillä kunnallisverot kerää valtio. Kunnilla on kuitenkin joukko maksuja joita kerätään kunnan kassaan ja tällä tavalla kunta voi ottaa käyttöön oman rahan ja tällä tavalla valuutta voi saada aikaan yleisemmän hyväksynnän. Jos paikallinen yritys voi maksaa kunnallisia maksuja kunnan omalla rahalla, yrityksen kannattaa ottaa asiakkailtaan maksuksi kunnan rahaa. Sellaisella yrityksellä on tästä kilpailuetu. (Kannattaa tutustua esimerkiksi Sveitsin Wir - paikallisrahaan joka on toiminut Sveitsin Frangin rinnalla jo yli 80 vuotta ja sen hyväksyy valuutaksi kymmenet tuhannet yritykset.)

Paikallisrahan edut ovat moninaiset, mutta ei minua kannata uskoa. Ottakaa itse selvää. Asiaa tutkimalla selviää esimerkiksi se, että suvereeni yhteisö, valtio, kunta, osuuskunta jne. voi painaa omaa rahaa niin paljon kuin haluaa. Se ei voi joutua selvitystilaan niin kauan kuin sen raha hyväksytään maksuvälineeksi. Esimerkiksi Suomen valtio, jos sillä olisi oma raha, vaikka vain euron rinnalla, voisi rahoittaa kaiken toimintansa ilman verotusta kuten Englannissa toimittiin noin 800 vuoden ajan Talley Stick järjestelmällä. Siinä kuningas maksoi vaikkapa lampaan kahtia jaetulla merkinnöillä varustetulla puutikulla jonka toinen puoli säilyi kuninkaalla väärentämisen estämiseksi. Miksi lampaan myyjä sitten suostui ottamaan maksuksi puutikun? Koska kuningas määräsi verojen ja maksujen maksamisvälineeksi vain ja ainoastaan tuon puutikun.

Miksi nykyisin sitten valtion pitää ottaa velkaa yksityisiltä pankeilta? Koska näin on sovittu kun euroon siirryttiin. Miksi? Koska päättäjät ovat uskoneet "asiantuntijoiden" pelotteluja siitä, että poliitikot tuhoavat talouden jos heidän annetaan päättää rahasta. Miksi? Koska tämä järjestelmä hyödyttää noita tahoja tavallisen veronmaksajan kustannuksella.

Ketkä ovat noita asiantuntijoita? Esimerkiksi kannattaa ottaa maailman rikkaimman valtion, USA:n taloushallinto. Sen muodostaa lähes yksinomaan suurten investointipankkien entiset johtajat. Se ei ole sattumaa että heistäkin suurin osa on lähtöisin niistä pankeista jotka ovat viime vuosina tehneet eniten talousrikoksia joissa tavallisten eläkesäästäjien rahat ovat siirtyneet suurimpien pelaajien taskuihin.

Mitä kunnassa sitten voidaan tehdä? Suomen kunnat omistavat yhdessä suuren pankin: Kuntarahoitus Oyj:n Se rahoittaa kuntien toimintaa. Siitä olisi helppo muodostaa myös kansanpankki jonka tuotot tulisivat osakkeenomistajiensa eli kuntien taskuun sen sijaan että tällä hetkellä kuntalaisten pankkipalveluista maksamat rahat menevät yksityisten osakkeenomistajien taskuihin.

Älkää minua uskoko. Tutustukaa vaikkapa Pohjois Dakotaan jossa osavaltion oma pankki tuottaa osavaltion kassaan melkoisen summan rahaa ihan normaalilla pankkitoiminnalla.

Kaikki kunnallisvaalien asiat eivät ole niitä joista mediassa kysytään. Jotkut ovat vielä tärkeämpiä. Valitaanko kunnanvaltuustoon edelleen niitä jotka hyötyvät nykyisestä pankkijärjestelmästä. Vai kannattaisiko valita joitain hyvä-veli järjestelmän ulkopuolelta?

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Taas on vaalit


Jos et tiedä ketä äänestää, äänestä naista. Mitä enemmän naisia on päättäjissä, sitä turvallisempi on yhteisö. Näin kertovat tutkimukset. Ja onhan se luonnollista että mitä tasa-arvoisempi on valtuusto, sen paremmin se myös toteuttaa tasa-arvoa.

Ja kannattaa äänestää naista jolla on lapsia kotona. Hän tietää meitä muita paremmin mitä asiat ovat tärkeitä arjessa. Hän on asiantuntija asiassa joka on tärkeämpi kuin mikään muu, lasten arjessa. Miten meistä voi kasvaa ihmisiä joita ei syrjäytetä koska ihmiset asetetaan palvelemaan taloutta eikä päin vastoin.

Ja jotta hän voisi kertoa sen meille muille, hän tarvitsee tukea siihen arkeen. Aikaa ja voimia. Mitä useampi häntä äänestää, sen useammalla on mahdollisuus häntä auttaa lasten kanssa, kaupassa käymisessä tai vain olemalla läsnä tarvittaessa. Siinä vaikkapa meille eläkeläisille tärkeää tekemistä.

Jos ajattelet että äänestämällä voi saada jonkun ajamaan asioitasi, minua ei kannata äänestää. Mutta jos ajattelet että me yhdessä voisimme parantaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa, saattaa äänestämisestäkin olla hyötyä. Mutta ajattele toki tarkemmin.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kannustan kansalaistottelevaisuuteen


Mitä on lapsiin kohdistuva väkivalta? Sitä tapahtuu joka päivä. Suojatiellä ei ole suojassa vaan on syytä pelätä. Autoilijana minullakin on joskus käytössä tämä maan tapa olla pysähtymättä suojatien eteen. Kaupungeissa jopa silloin kun toinen auto on jo pysähtynyt. Jalankulkijana sama autoileva minä huomaa sen paljon selvemmin. Ja lapsia kuolee ja loukkaantuu, jopa suojatiellä.

Mikä saisi minut noudattamaan selkeitä liikennesääntöjä? Pitääkö sen olla samanlainen pelko kuin suojatietä ylittäessä? Entä jos poliisi näkee, ei riitä peloksi kun niitä on niin harvassa. Entä jos näkijöitä olisikin enemmän? Riittäisikö se?

Mitäs jos kannustaisi ihmisiä kansalaistottelevaisuuteen? Kyttäämään? Kännykkäkamera alkaa olla aika yleinen varuste. Mitä jos uhkaisimme kuvata nuo lain rikkomiset? Ja jopa laittaa kuvan nettiin? Olisiko se pieni hinta jos edes yksi lapsi pelastuisi yliajolta suojatiellä?

torstai 13. syyskuuta 2012

Onneton takoja


Ymmärrän että kuulun pieneen vähemmistöön ja että kaikkia ei voi auttaa. Se ei kuitenkaan estä isommankaan kuvion miettimistä. Mielenterveys ei ole niin tärkeä asia kun rahaa ei ole. Talous on tärkeämpää kuin ihminen, ja kuitenkin vaurautta on enemmän kuin koskaan. Jotain on pahasti vialla.

Niin onkin. Minun päässäni. Jokainen on oman onnensa seppä, sanovat jotkut. Niinpä.

En pyydä paljoa mutta pyydän liikaa, sen ymmärrän. Haluaisin joskus keskustella jonkun kanssa joka ymmärtää hyväksikäytetyn pojan ongelmia enemmän kuin minä itse. Ne ongelmat kun jatkuvat yhä. En hae terapiaa. Siihen minulla ei ole kykyä eikä ehkä tarvettakaan. Pitäisi osata hakea oikea terapeutti, hakea Kelalta rahaa jne. Tai ymmärtää että byrokratia on tärkeämpää kuin ihminen. Kun on ollut sairaalassa ei saa kysyä terveyskeskuksesta. "Sairaalassa ei ole sellaisia henkilöitä mutta terveyskeskuksessa saattaisi olla." "Terveyskeskuksessa ei ole sellaisia, mutta sairaalassa saattaisi olla." Olen väärällä osastolla, mutta jos haluan oikealle osastolle, en voi saada näitä ja näitä hoitoja.

Mutta kun ei ole voimia oman onnensa takomiseen. Minulle riittäisi joku jonka kanssa joskus voisi vaihtaa ajatuksia. Sähköposti olisi minulle hyvä väline, mutta "potilasturvallisuuden takia" sitä ei voi käyttää. Olen siis silläkin lailla turvaton.

Onneksi minulla on joku joka on samankaltaisessa tilanteessa. Mutta tänään aika kaukana, amerikoissa asti. Ei kai ole ihme, että haluan taas lähteä sinne.

Suuremmatkin vähemmistöt ovat apua vailla. Ja kokonaisuutta ajatellen myös ihmisten enemmistö. Jotta sillä yhdellä prosentilla, joka omistaa puolet maapallon varallisuudesta, menisi vielä paremmin.

Minähän sairastan sitä suurinta syntiä: olen vain laiska ja kateellinen niille jotka viitsivät takoa omaa onneansa.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Vapaa kauppa

Miksi vapaakauppa on niin tärkeää, että sen eteen on uhrattava myös demokratia? Koska sillä lisätään markkina-aluetta. Ei tarvitse enää sopia mikä alue kuulu kellekin, kuten siirtomaa-Afrikassa meneteltiin. Nyt markkinat ovat vapaasti suurimman hyödynnettävissä. Joskus niitä on jopa kaksi, kuten Suomessa. Valinnan vapaus kukoistaa. Voimme ostaa vapaasti samat tuotteet joko K- tai S- marketista. Mutta emme voi ostaa kävelymatkan päästä yhtään mitään. Se olisi kilpailun estämistä. Autokaupan kilpailun.


Vientiteollisuuden kilpailukyky on tärkeää. Olemme sata vuotta vieneet puuta ja muuta metsää ja saaneet öljyä ja puuvillaa jota sitten olemme jalostaneet vaatteiksi ja vieneet saadaksemme lisää öljyä ja puuvillaa. Nyt viemme virtuaalisia vihaisia lintuja ja saamme samanlaisia muovisia leluja takaisin.


Olisiko se kamalaa, jos tekisimme sellusta, jota puuvilla on, itse vähän parempia vaatteita ja antaisimme Intian puuvillaviljelijöiden viljellä itselleen ruokaa. Kun nälkäkuolemat vähenevät vähenee myös yllättävää kyllä väestönkasvu, vesipula, maan saastuminen ja joukko muita pikkuseikkoja kuten monen ylikansallisen yhtiön voitot. Ai niin, mutta eihän se ole mahdollista. Ainoastaan hyvinvointi kasvaisi. Eihän se käy.


Mutta se öljy. Eihän se käy, että tekisimme jätteestä sitä energiaa jolla liikutellaan autoja. Sehän maksaa enemmän kuin jätteiden hävittäminen. Ei paljon, mutta kumminkin. Ai niin, maksaahan bensakin. Mutta olisiko jätepolttoaineen haittaveron oltava yhtä suuri kuin bensaveron?


Ei tahdo jaksaa jankuttaa...